Kryptovaluuttoihin liittyvät petosmenetelmät esiintyvät monissa muodoissa: väitettynä kaupankäyntialustana, joka lupaa korkeita tuottoja, pikaviestimen ”sijoitusryhmänä”, verkkotuttavuutena, jolla on muka varma sijoitusvinkki, tai tunnetun pörssin väärennettynä verkkosivustona. Yhteistä niille on, että vahinkoa kärsineet vaihtavat rahaa kryptovaluutoiksi ja siirtävät ne sen jälkeen lompakkoon, jota tekijät hallitsevat.
Usein vahinkoa kärsineet avaavat tätä varten ohjeiden mukaan tilin tavalliseen kryptopörssiin, ostavat sieltä coineja ja lähettävät ne edelleen. Petollisella alustalla näkyy sen jälkeen nousevia saldoja, jotka ovat kuitenkin vain simuloituja. Kun varojen nostoa vaaditaan, seuraa vaatimuksia palkkioista tai veroista, tai yhteydenpito päättyy.
Lohkoketjussa tehtyjä tapahtumia ei voida teknisesti peruuttaa, ja vastaanottajat pysyvät useimmiten nimettöminä. Tämä tekee vaatimusten täytäntöönpanosta vaativaa. Samalla maksujen reitit ovat julkisesti jäljitettävissä: jos ne johtavat säänneltyyn pörssiin, se voi olla lähtökohta esitutkintaviranomaisille. Siksi arvioimme välittömien tekijöiden lisäksi myös muita mahdollisia vastuutahoja – aina yksittäistapauksesta riippuen.