Kaupankäyntitilillä näkyy saldo, mutta nosto jää tulematta tai se sidotaan uusiin maksuihin. Mitkä vaiheet ovat nyt järkeviä ja mitkä oikeudelliset lähtökohdat voivat tulla kyseeseen.
Viikkojen tai kuukausien ajan kaupankäyntitili on näyttänyt ilahduttavia lukuja. Sitten osa saldosta on tarkoitus nostaa – ja yhtäkkiä mitään ei enää tapahdu. Hakemus jää käsittelemättä, aiemmin hyvin tavoitettavissa ollut yhteyshenkilö lykkää asiaa, tai esitetään ehtoja, joista ei aiemmin ollut koskaan puhetta.
Tällainen tilanne on kuormittava, eikä sen syy ole aina sama. Kyse voi olla viivästyksestä toimiluvan saaneen palveluntarjoajan kohdalla. Usein evätty nosto on kuitenkin ensimmäinen selvä merkki siitä, ettei alustan takana ole todellista välittäjää. Tässä artikkelissa jäsennetään, mistä nämä voi erottaa toisistaan ja mitkä vaiheet voivat tulla kyseeseen.
Millä perusteluilla nostoja estetään
Epäluotettavat palveluntarjoajat harvoin torjuvat nostoa avoimesti. Sen sijaan se sidotaan yhä uusiin edellytyksiin. Tyypillisiä ovat seuraavat perustelut:
- Ennen nostoa olisi muka tilitettävä veroja, maksuja tai ”vakuus”.
- ”Rahanpesuntarkastus” tai ”vahvistus” edellyttäisi tietynsuuruista lisätalletusta.
- Aiemmin hyvitetty bonus olisi sidottu vähimmäiskaupankäyntivolyymiin, jota ei vielä ole saavutettu.
- Tili olisi ensin korotettava korkeammalle tilitasolle.
- Yhteyshenkilö ei ole enää tavoitettavissa, tai pääsy tilille suljetaan.
Toimiluvan saanut palveluntarjoaja vai valealusta?
Myöskään toimiluvan saaneet laitokset eivät aina maksa heti. Ne ovat lain mukaan velvollisia tunnistamaan asiakkaansa ja saavat pyytää sitä varten henkilöllisyystodistuksia tai selvityksiä varojen alkuperästä. Tällaiseen tarkastukseen ei kuitenkaan liity lisätalletuksia, ja perittävät maksut ilmenevät sopimusasiakirjoista.
Se, joka harjoittaa Saksassa pankkitoimintaa tai tarjoaa rahoitus- ja arvopaperipalveluja, tarvitsee siihen lähtökohtaisesti toimiluvan, erityisesti Saksan luottolaitoslain (KWG) tai arvopaperiyrityslain (WpIG) nojalla. Sen, onko yrityksellä toimilupa, voi tarkistaa BaFinin yritystietokannasta. Täydentävästi kannattaa tutustua BaFinin varoitusilmoituksiin. Tällöin nimeä, verkko-osoitetta ja yhteystietoja tulisi verrata tarkasti, sillä tekijät käyttävät toisinaan tosiasiassa toimiluvan saaneen yrityksen nimitystä.
Mitkä vaiheet ovat nyt järkeviä
- Älkää suorittako enää maksuja älkääkä luovuttako uusia tunnuksia, henkilöllisyystodistusten kopioita tai vahvistuskoodeja.
- Turvatkaa todisteet: kuvakaappaukset tilistä, keskusteluhistoriat, sähköpostit, puhelinnumerot, verkko-osoitteet ja sopimusasiakirjat.
- Kootkaa kaikki maksut yhteen – päivämäärän, summan, vastaanottajan, pankkiyhteyden tai lompakko-osoitteen kanssa.
- Ilmoittakaa pikaisesti omalle pankillenne tai kortin myöntäjälle ja pyytäkää selvittämään, voidaanko maksu vielä pysäyttää tai peruuttaa.
- Jos etähallintaohjelmisto on asennettu: antakaa laite tarkastettavaksi ja vaihtakaa salasanat toiselta laitteelta käsin.
- Tehkää rikosilmoitus poliisille; monissa osavaltioissa se onnistuu myös verkkopoliisiasemalla.
Oikeudelliset lähtökohdat
Toimiluvan saanutta palveluntarjoajaa kohtaan on olemassa sopimukseen perustuva vaatimus saldon maksamisesta, ja se voidaan esittää tuomioistuimen ulkopuolella ja tarvittaessa tuomioistuimessa. Valealustan kohdalla näytettyä saldoa ei sen sijaan useinkaan ole lainkaan olemassa. Silloin kyse ei ole voittojen maksamisesta, vaan talletettujen summien korvaamisesta.
Kyseeseen voivat tulla vastuussa oleviin kohdistuvat sopimuksenulkoiset vahingonkorvausvaatimukset, erityisesti Saksan siviililain (BGB) 823 §:n 2 momentin nojalla yhdessä Saksan rikoslain (StGB) 263 §:n (petos) kanssa sekä BGB:n 826 §:n nojalla tahallisesta hyvän tavan vastaisesta vahingon aiheuttamisesta. Myös toimilupaa edellyttävän liiketoiminnan harjoittaminen ilman toimilupaa voi perustaa vahingonkorvausvaatimuksia. Lisäksi yksittäistapauksessa voidaan arvioida, onko olemassa vaatimuksia mukana olleita maksupalveluntarjoajia tai tilinhaltijoita kohtaan, joiden tilien kautta varoja on kulkenut. Se, onko näin, riippuu vahvasti maksureiteistä ja olosuhteista.
Yhteenveto
Evätty nosto ei ole kaikissa tapauksissa todiste petoksesta, mutta se tulisi ottaa vakavasti – ennen kaikkea silloin, kun vaaditaan uusia maksuja. Järkevää on pidättyä uusista tilisiirroista, turvata asiakirjat kokonaisuudessaan, ilmoittaa asiasta pankille ja poliisille sekä tarkistaa palveluntarjoajan toimilupa. Se, mitä vaatimuksia on olemassa ja onko niiden ajaminen taloudellisesti järkevää, on arvioitavissa vain konkreettisen tapahtumienkulun perusteella. Tämä artikkeli on yleistä tiedotusta eikä korvaa yksittäistapauksessa annettavaa oikeudellista neuvontaa.
Usein kysytyt kysymykset
Ei, se on selvä varoitusmerkki. Pääomatulojen veroja ei tilitetä etukäteen välittäjälle noston vapauttamiseksi, ja maksut ilmenevät sopimusasiakirjoista. Ennen kuin maksatte lisää summia, vaatimus tulisi tarkistuttaa.
Itse hyväksymäänne tilisiirtoa ei sen toteuttamisen jälkeen yleensä voi yksipuolisesti peruuttaa. Pankkinne voi kuitenkin yrittää ottaa yhteyttä vastaanottajalaitokseen; korttimaksuissa voi ehdoista riippuen tulla kyseeseen takaisinveloitusmenettely. Mitä aikaisemmin pankille ilmoitetaan, sitä todennäköisemmin mahdollisuuksia on.
Rikosilmoitus on pääsääntöisesti järkevä, koska se dokumentoi tapahtuneen ja mahdollistaa maksureittien tutkinnan. Sitä, saadaanko tekijät selville, ei voi ennustaa. Ilmoitus ei myöskään korvaa omien vaatimusten esittämistä siviilioikeudellisesti.
