Tietojenkalasteluhyökkäyksen jälkeen herää kysymys, onko pankin hyvitettävä veloitettu summa. Ratkaisevia ovat maksun hyväksyminen ja väite törkeästä huolimattomuudesta.
Erehdyttävän aidolta vaikuttava sähköposti muka omasta pankista, tekstiviesti jossa on linkki tai väitetyn pankkivirkailijan puhelinsoitto – tietojenkalastelulla on monia ilmenemismuotoja. Tekijöiden tavoitteena on aina päästä käsiksi tunnuksiin ja hyväksyntöihin, jotta he voivat käynnistää tilisiirtoja tilinhaltijan kustannuksella.
Kun rahat ovat lähteneet, niitä ei useimmiten saada tekijöiltä takaisin. Vahinkoa kärsineiden kannalta ratkaisevaa on silloin, onko tiliä hoitavan laitoksen hyvitettävä summa. Laki sääntelee tätä kysymystä Saksan siviililain (BGB) maksupalveluja koskevissa säännöksissä.
Pääsääntö: hyväksymättömien maksujen hyvittäminen
Lähtökohtana on BGB:n 675u §. Sen mukaan maksupalveluntarjoajalla ei ole hyväksymättömässä maksutapahtumassa oikeutta saada korvausta kuluistaan. Sen on hyvitettävä maksettu summa asiakkaalle viipymättä ja palautettava tili siihen tilaan, jossa se olisi ilman veloitusta ollut.
Maksu on hyväksytty vain, jos tilinhaltija on antanut siihen suostumuksensa. Jos ulkopuoliset ovat käynnistäneet tilisiirron anastetuilla tiedoilla, suostumus pääsääntöisesti puuttuu. Vaikeampia ovat tapaukset, joissa vahinkoa kärsinyt on erehdytettynä itse antanut hyväksynnän. Se, onko kyse silloin hyväksymisestä, riippuu olosuhteista – esimerkiksi siitä, mitä asiakkaalle näytettiin hyväksymismenettelyssä.
Milloin asiakas vastaa itse
Hyvitysvaatimusta vastaan pankki voi esittää oman vahingonkorvausvaatimuksensa BGB:n 675v §:n nojalla. Jos vahinko perustuu maksuvälineen oikeudettomaan käyttöön, laki asettaa asiakkaalle ensin rajoitetun, enintään 50 euron omavastuun. Koko vahingosta asiakas sen sijaan vastaa, jos hän on toiminut petollisessa tarkoituksessa tai laiminlyönyt huolellisuusvelvollisuutensa tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta.
Näihin velvollisuuksiin kuuluu suojata henkilökohtaiset turvatunnukset luvattomalta käytöltä ja ilmoittaa väärinkäytöstä viipymättä. Käytännössä riita koskee useimmiten sitä, onko asiakkaan menettelyä pidettävä törkeän huolimattomana.
Törkeä huolimattomuus – yksittäistapauksen kysymys
Törkeän huolimattomasti toimii se, joka laiminlyö vaadittavan huolellisuuden erityisen vakavalla tavalla eikä tee lähellä olevia päätelmiä. Yksittäinen virhe ei siihen riitä. Tuomioistuimet ottavat arvioinnissa huomioon muun muassa seuraavat seikat:
- Kuinka ammattimaisesti ja uskottavasti erehdyttäminen oli toteutettu?
- Oliko havaittavia varoitusmerkkejä, kuten epätavallisia lähettäjäosoitteita tai kielellisiä poikkeavuuksia?
- Luovutettiinko hyväksymiskoodeja puhelimessa tai vieraalla verkkosivustolla?
- Mitkä tiedot summasta ja saajasta näytettiin hyväksymismenettelyssä?
- Oliko pankki varoittanut käytetystä petostavasta konkreettisesti ja ajantasaisesti?
Todistustaakka on olennaisilta osin pankilla. BGB:n 675w §:n mukaan pelkkä tallenne siitä, että maksuvälinettä ja siihen liittyvää tunnistautumista on käytetty, ei välttämättä riitä osoittamaan maksun hyväksymistä tai asiakkaan törkeää velvollisuuksien laiminlyöntiä.
Mitä tietojenkalastelutapauksen jälkeen on tehtävä
- Sulkekaa verkkopankkitunnuksenne ja asianomaiset kortit välittömästi, esimerkiksi pankin tai keskitetyn sulkupalvelun kautta.
- Ilmoittakaa pankille hyväksymättömästä maksusta viipymättä ja vaatikaa hyvitystä kirjallisesti.
- Turvatkaa todisteet: älkää poistako sähköposteja, tekstiviestejä, puhelulokeja tai ruutukaappauksia.
- Tehkää rikosilmoitus poliisille.
- Kirjatkaa tapahtumien kulku muistinvaraisesti kirjalliseen muotoon mahdollisimman pian.
Kiire on tarpeen myös oikeudellisista syistä: sulkuilmoituksen jälkeen asiakas ei lähtökohtaisesti enää vastaa uusista oikeudettomista maksutapahtumista, ellei hän toimi petollisessa tarkoituksessa. Lisäksi vaatimukset ovat poissuljettuja, jos pankille ei ilmoiteta hyväksymättömästä maksutapahtumasta viimeistään 13 kuukauden kuluessa veloituksesta (BGB:n 676b §).
Yhteenveto
Laki asettaa hyväksymättömien maksujen riskin lähtökohtaisesti maksupalveluntarjoajalle. Asiakkaan täysi vastuu tulee pääsääntöisesti kyseeseen vain tahallisuuden tai törkeän huolimattomuuden perusteella, ja sitä, onko tämä väite aiheellinen, voidaan arvioida vain konkreettisen tapahtumainkulun perusteella. Jos pankki kieltäytyy hyvityksestä, perustelujen oikeudellinen arviointi voi olla järkevää.
Usein kysytyt kysymykset
Hyväksymättömässä maksutapahtumassa summa on BGB:n 675u §:n mukaan hyvitettävä viipymättä. Käytännössä laitokset kuitenkin usein kieltäytyvät hyvityksestä vedoten asiakkaan törkeään huolimattomuuteen. Se, kestääkö tämä väite, riippuu yksittäistapauksesta.
Tähän ei voi vastata yleisesti. Ratkaisevaa on muun muassa se, pystyittekö tunnistamaan, minkä maksun hyväksyitte, ja miten erehdyttäminen tapahtui. Myös tällaisissa tapauksissa hyvitysvaatimus voi olla olemassa kokonaan tai osittain.
Lakisääteinen edellytys hyvitysvaatimukselle se ei ole. Se on kuitenkin pääsääntöisesti järkevää, koska se dokumentoi tapahtuman ja pankit odottavat usein vastaavaa näyttöä.
